Tiedejulkaisemisen päivien 2019 esitelmät ovat nyt saatavilla. Esitelmät pidettiin Tiedejulkaisemisen päivillä 8.–9.10.2019.
Enqvist, Johanna; Onikki-Rantajääskö, Tiina; Lehtonen, Elina: Tieteen termipankki osana avointa tiedejulkaisemista
Tieteen termipankki on kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteinen, avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Kuinka termipankki toimii? Miten kontribuoida? Termipankin toiminnan esittelyä ja vastauksia kysymyksiin.
Jokela, Salla: Tutkijan vastuu julkaisun elinkaaresta
Muuttuvassa tutkimusympäristössä tutkija joutuu pohtimaan myös sitä, kuinka tutkimusjulkaisu saavuttaa yleisöjä – kollegoita, yhteiskunnallisten päätösten tekijöitä, tieteellisestä tiedosta kiinnostuneita. Julkaisun saavutettavuus ei takaa sitä, että julkaisu huomataan. Jokela pohtii esityksessään, mitä tutkija voi tehdä, ja mitä hänen kannattaa tehdä, auttaakseen tieteellisen tiedon leviämistä?
Kallio, Kirsi Pauliina; Herrala, Leeni: Fennia – 130 vuotta suomalaista kansainvälistä maantiedettä
Tieteellisen artikkelin tunnistaa ehkä selkeimmin siitä, että se on vertaisarvioitu. Avoimen julkaisemisen ja muiden avoimen tieteen käytäntöjen yleistyessä myös vertaisarvioinnin prosesseja on alettu katsella sillä silmällä – josko arviot julkaistaisiin? Mitäpä, jos arvioijat ja kirjoittajat tietäisivät toisensa? Fenniassa avoin vertaisarviointi on ollut käytäntönä jo pitkään. Miten on mennyt? Miltä tulevaisuus näyttää?
Kantanen, Minna: Tieto löytyy metatiedon avulla – Metatiedolla maailmalle!
Lehti on tehty ja julkaistu? Mainiota. Mutta vielä pitää jaksaa kertoa, että julkaisu on olemassa, johdattaa lukijat sen luo. Google, kirjastojen tietokannat saati muut hakukoneet eivät tiedä, ellei niille kerrota. Tämän takia myös julkaisijan on hyvä pitää huolta siitä, että julkaisuun liittyvä metatieto on kunnossa: asiasanat kehiin, tunnisteet käyttöön! Kantanen kertoo esitelmässään, mitä metatieto on ja miksi sitä tarvitaan. Lisäksi hän antaa vinkkejä siitä, mistä syntyy laadukas ja yhteentoimiva metatieto ja esittelee muutaman esimerkin siitä, miten metatiedot näkyvät eri palveluissa.
Kirsi, Miia: Ajankohtaista saavutettavuudesta
Esityksessään Kirsi kertoo, mitä laki digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta tarkoittaa ja hahmottelee sitä, millaisia vaatimuksia 2025 voimaan astuva esteettömyysdirektiivi tuo julkaisijoille.
Kokkonen, Jouko: Pitkäjänteistä tiedeviestintää liikunnasta printissä ja somessa
Tieto uudesta julkaisusta leviää paremmin, kun vastuu sen näkyvyyden edistämisestä jaetaan ja julkaisusta kerrotaan sen elinkaaren eri vaiheissa, monissa kanavissa ja monissa muodoissa. Esitelmässään Kokkonen valottaa, mitä vastuullinen ja monikanavainen tiedeviestintä on.
Kuusisto, Anna-Kaisa: Vertaisarvioidun arkea – herneitä nenässä vai timantin hiontaa?
Tiedejulkaisun ehkä tärkein tunnusmerkki on, että se on tavalla tai toisella vertaisarvioitu. Mitä prosessissa tapahtuu, ja mitä vastuita ja odotuksia siihen liittyy?
Laaksonen, Salla-Maaria: Tutkimuksen digitaaliset jalanjäljet
Monikanavainen ja-muotoinen viestintä on arkea myös tieteen maailmoissa. Laaksonen pohtii esityksessään, mitä erilaiset sähköiset julkaisualustat ja kanavat tarjoavat tutkijalle ja miten niitä on järkevää käyttää.
Lahtinen, Anu: Voiko tällaisen kuvan julkaista? Kuvat, luvat ja etiikka
Myös tiedelehdissä kaivataan ja käytetään kuvia. Aina ei ole selvää, miten ja millä perusteilla niitä saa julkaista – Anu Lahtinen valottaa kuvien käyttöön liittyviä pohdintoja Historiallisen aikakauskirjan esimerkkien varassa.
Lanas, Maija: Avoimuuden asteita: Kokonaan avoin julkaisu
Kasvatus ja Aika on ollut alusta pitäen välittömästi avoin julkaisu ja on historiansa aikana ratkaissut monia avoimeen julkaisemiseen ja verkossa tapahtuvaan toimitustyöhön liittyviä pulmia. Esitelmässään Maija Lanas kertoo lehden parhaiksi koetuista käytännöistä.
Lassila-Merisalo, Maria: Vertaisarvioijan vastuu ja vastuuttomuus
Vertaisarvioinnin eli refereemenettelyn tarkoitus on varmistaa tieteellisen julkaisun laatu. Laatua vaaditaan myös arviointiprosessilta. Mitkä asiat ovat vertaisarvioijan vastuulla, ja mitkä eivät hänelle kuulu?
Linkola, Hannu: Vertaisarviointiprosessin vastuullinen johtaminen
Vertaisarviointi on tieteen laadunvalvontaa. Samalla se on myös vallankäyttöä. Tiedelehden päätoimittaja on tässä kohtaa paljon haltijana, koko prosessin vastuullinen johtaja. Esityksessään Hannu Linkola kertoo, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
Linna, Anna-Kaarina: Tiedejulkaisulta vaadittavat metatiedot OKM:n julkaisutiedonkeruun näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain tiedot korkeakoulujen henkilöstön julkaisutoiminnasta. Tätä tietoa käytetään muun muassa silloin, kun pohditaan yleisiä tiedepoliittisia linjauksia ja korkeakoulujen toimintaa – myös niiden rahoitusta. Anna-Kaarina Linna kertoo, minkä takia myös julkaisijan on hyvä olla tietoinen tästä prosessista.
Mäntynen, Anne: Faktat, vilunki ja vastuunkannon haasteet vertaisarvionnissa
Anne Mäntynen pohtii esitelmässään, mikä on työnjako vertaisarvioinnin ja päätoimittajan välillä. Kuka tekee lopullisen julkaisupäätöksen ja kantaa siitä vastuun?
Paloposki, Hanna-Leena: (Kokoelma)tutkimusta verkossa: FNG Research
Kansallisgallerian englanninkielisen, tutkimuksellisen verkkolehden FNG Researchin (https://research.fng.fi/) tavoite on vahvistaa kokoelmalähtöistä tutkimusta, lähtökohtana on Kansallisgalleria kokoelma.
Pölönen, Janne: Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite
Huhtikuussa 2019 julkaistun Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen on allekirjoittanut yli 500 organisaatiota ja henkilöä yli 60 maasta. Julkaisuaineistot osoittavat, että tieteellisen viestinnän monikielisyys on kansainvälisesti merkityksellinen asia. Aloitteessa tavoitellaan kansallisten kielten aseman parantamista tieteellisessä viestinnässä, jotta tutkimustieto olisi kansalaisille saavutettavaa ja sitä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää esimerkiksi päätöksenteossa.
Rantanen, Tytti: niin & näin -lehden avoimuuden asteet ja haasteet
Avoimessa julkaisemisessa on eri asteita. Jotkut julkaisut ovat välittömästi ja kokonaan avoimia, jotkut tiedelehdet avaavat sisältönsä viipeellä. niin & näin on päätynyt julkaisemaan tiedeartikkelinsa heti kaikille luettavaksi, mutta muu sisältö avautuu vasta embargon jälkeen. Miksi näin, siitä kertoo Tytti Rantanen.
Ruth, Anna: Yliopistokirjastot kirjankustantajina
Open Access -kirjojen julkaiseminen eroaa monella tapaa OA-lehtien julkaisemisesta. Siihen liittyy omanlaisiaan haasteita: painettujen kirjojen statusarvo ja ihmisten mieltymys niihin, näkyvyys, markkinointi ja jakelukanavat sekä rahoitus. Toisaalta avoin julkaiseminen mahdollistaa aivan uudenlaisten yleisöjen tavoittamisen ja tukee bibliodiversiteettiä.
Saloheimo, Pertti: Mitä tehdä tekijyydelle tieteellisessä julkaisemisessa?
Toisinaan tiedelehden päätoimittaja joutuu pohtimaan, kuka tai ketkä mainitaan artikkelin tekijöinä. Humanistisissa tieteissä artikkelilla on yleensä korkeintaan muutama kirjoittaja, mutta fysiikassa kirjoittajia voi olla jopa tuhansia. Lasketaanko esimerkiksi laboratoriokokeiden suorittajat tekstin tekijöiksi, entä monikeskustutkimusten kymmenet tekijät?
Savolainen, Eeva: TSV ja DOAJ yhteistyössä: suomalaiset tiedelehdet DOAJ:iin
Esityksen aiheena on Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Directory of Open Access Journalsin (DOAJ) pilottiprojekti, jonka tavoitteena on edistää Suomessa julkaistavien vertaisarvioitujen avointen lehtien rekisteröintiä DOAJ-tietokantaan.
Tuuliainen, Anna-Maija: Metatieto Kasvatuksessa
Kuinka Google tai muut hakukoneet tietävät tiedelehden olemassaolosta? Metatiedon avulla, totta kai. Kasvatus-lehdessä pidetään huolta siitä, että julkaisuun liittyvä metatieto on kunnossa, asiasanat ja tunnisteet käytössä.
Tuuliniemi, Arja: Yhteistyöllä avoin julkaiseminen osaksi arkea
FinELib on suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että tieteellinen tieto on avoimesti saatavilla. Esitelmässään Tuuliniemi kertoo keinoista, joiden kautta konsortio pyrkii kohti tätä määränpäätä. Avainsana on yhteistyö.
Vilén, Timo: Kirjoittajamaksut ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Esitys toimii johdatuksena kirjoittajamaksujen (APC-maksut) menneisyyteen, nykyisyyteen ja mahdollisiin tulevaisuuksiin. Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan kirjoittajamaksuista? Miten kirjoittajamaksut ovat vuosien saatossa kehittyneet sekä millaisia vaihtoehtoja kirjoittajamaksuille on tarjolla?