Tiedejulkaisemisen päivät 2025: Hyvät, pahat ja rohkeat

Ohjelma

Vuoden 2025 Tiedejulkaisemisen päivät järjestetään 9.–10.10. Tieteiden talolla Helsingissä ja sen teema on Hyvät, pahat ja rohkeat. Kaksipäiväinen tapahtuma kokoaa yhteen tiedelehtien ja -kirjojen kustantajat, toimittajat, tutkijat, viestijät ja kaikki tieteellisen julkaisemisen parissa työskentelevät.

Ohjelmassa pureudutaan ajankohtaisiin kysymyksiin muun muassa tiedejulkaisemisen tunnisteista ja tiedekustantajan sosiaalisen median käytöstä sekä pohditaan tekoälyn ja vertaisarvioinnin eettisiä haasteita. Keskustelua käydään myös julkaisemisen rahoituksesta ja sopimuksista sekä tieteellisen viestinnän suhteesta tietoon ja totuuden moniin muotoihin. Tapahtuma tarjoaa työpajoja, paneelikeskusteluja, lyhyitä katsauksia sekä tilaisuuksia verkostoitumiseen ja vapaamuotoiseen keskusteluun.

Ilmoittaudu mukaan Tiedejulkaisemisen päiville viimeistään 2.10.2025 (ilmoittautuminen on sulkeutunut).

Torstai 9.10.2025

9.00–12.00 Työpaja: Tunnisteista tiedejulkaisijoille

Verkossa (vain ilmoittautuneille)

Aamupäivän aikana selviää, miksi ja mihin tarkoitukseen tiedejulkaisijat tarvitsevat tunnisteita, ja mitä heidän on hyvä niistä tietää. Alustuksissa käsitellään ISBN-, ISSN- ja URN-tunniste, ISNI-tunnus sekä DOI- ja ORCID-tunnisteiden rooli tiedelehtityössä. Löydät tarkemman ohjelmakuvauksen ilmoittautumislomakkeelta. Verkossa järjestettävän työpajan linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Työpajan vetäjät:

Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto
Matias Frosterus, tietojärjestelmäpäällikkö, Kansalliskirjasto

Ilmoittaudu mukaan tällä verkkolomakkeella viimeistään 6.10.2025 (ilmoittautuminen on sulkeutunut).

9.30–11.45 Työpaja: Tiedekustantaja sosiaalisessa mediassa

Sali: Arokallio 5. kerros (vain ilmoittautuneille, ei suoratoisteta)

Keskustelevassa työpajassa jaetaan kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten tiedelehden tai -kirjojen kustantaja voi edistää julkaisujensa ja kirjoittajiensa näkyvyyttä – ja mitä ei ainakaan kannata tehdä. Työpaja on tarkoitettu lehtien ja kirjojen kustantajille, toimittajille ja julkaisutoiminnan markkinointi- ja viestintävastaaville.

Mukaan mahtuu 12 osallistujaa, työpaja toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään kuusi henkeä. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista viimeistään perjantaina 3.10.2025.

Työpajan vetäjät:

Anna Vesterinen, toimitus- ja viestintäpäällikkö, Helsinki University Press
Pauliina Raento, pääsihteeri, Suomen tiedekustantajien liitto

Ilmoittaudu mukaan tällä verkkolomakkeella viimeistään 3.10.2025 (ilmoittautuminen on sulkeutunut).

12.00–13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00–13.45 Avaus: Tekoäly ja tiedejulkaiseminen

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Tiedejulkaisemisen päivien avauksessa pureudutaan tekoälyn ja tiedejulkaisemisen suhteeseen. Kaksi asiantuntijaesitelmää johdattelee keskusteluun. Mitä eettisiä kysymyksiä nousee, kun julkaisut syntyvät yhä useammin koneen ja ihmisen yhteistyönä? Miten varmistamme, että tutkittuun tietoon perustuvat julkaisut säilyttävät luotettavuutensa ja läpinäkyvyytensä myös tekoälyn aikakaudella? Milloin tekoälyn tuottama tai muokkaama teksti voi vääristää tutkimuksen luonnetta? Liittyykö tekoälyn käyttämiseen yhteiskunnallisia ongelmia?

Avaussanat & puheenjohtaja:
Sami Syrjämäki, tapahtuman johtaja, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta

Esitelmät:

Tekoäly ja tiedejulkaisemisen etiikka – Tilannekatsaus Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tekoälysuositukseen
Iina Kohonen, koordinaattori, Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Tekoäly yhteiskunnallisena murroksena, työ, kestävyys ja tiede
Laura Ruotsalainen, professori, Helsingin yliopisto

14.00–14.45 Tekoäly ja tiedejulkaiseminen

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Tiedejulkaisemisen päivien avaussession jatkokeskustelussa syvennytään puheenvuorojen herättämiin kysymyksiin ja tuodaan esiin uusia näkökulmia. Avaussession puhujien seuraan liittyy kaksi tutkijaa:

Inkeri Koskinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Erkki Mervaala, tutkija, Suomen ympäristökeskus

15.00–15.30 Kahvia, kirjoja ja seurustelua

Tieteiden talon aula 1. kerros (ei suoratoisteta)

15.30–16.15 Vertaisarviointi: ihanteet ja todellisuus

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Paneelikeskustelussa kolme kokenutta tiedelehden päätoimittajaa kertoo, miten vertaisarviointiprosessin pitäisi edetä ja millaisia kokemuksia heillä on siitä, kun kaikki ei mene kuin strömsössä. Miten vastaava toimittaja toimii, kun todellisuus jää kauas ihanteesta? Millaiset hyvät käytännöt auttavat pulmien ehkäisemisessä?

Keskustelijat:

Minna Kaarakainen, päätoimittaja, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
Pertti Saloheimo, tieteellinen päätoimittaja, Lääkärilehti
Tuukka Tammi, vastaava päätoimittaja, Yhteiskuntapolitiikka

Puheenjohtaja: Johanna Vuorelma, dosentti, päätoimittaja, Helsingin yliopisto

16.30–17.00 Lyhyet katsaukset

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Teemme kolme katsausta ajankohtaiseen kyselyyn tai kampanjaan kotimaisen tiedejulkaisemisen kentällä.

Katsaukset:

Kysely valtionavustusta saavissa tiedelehdissä tehtävän vapaaehtoistyön motivaatio- ja taustatekijöistä. Alustavia tuloksia.
Sami Syrjämäki, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta

Katsaus #vertaisarvioin-kampanjan tuloksiin
Terhi Kouvo, toimituspäällikkö ja viestijä, Aikuiskasvatus & Kvs-säätiö

Tekijät, kustantajat ja tekoäly: tuloksia Kopioston kyselystä 
Juha Koponen, tutkimuspäällikkö, Kopiosto

Puheenjohtaja: Matias Karekallas, projektisihteeri, Suomen tiedekustantajien liitto

17.15–19.00 Iltaohjelma

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros (ei suoratoisteta)

Seurustelun, verkottumisen ja pikkupurtavan lisäksi ohjelmassa on kahden palkinnon saajien julkistaminen:

  • Suomen tiedekustantajien liiton kannustuspalkinto
  • Vuoden tiedelehti -palkinto

Kannustuspalkinnolla Suomen tiedekustantajien liitto tukee uusia avauksia kotimaisella tiedekustannus- ja julkaisukentällä, juhlistaa onnistuneita ideoita ja kiittää rohkeudesta ja osaamisesta. Palkinnon suuruus on 6 000 € ja se jaetaan kolmen vuoden välein. Saajasta päättää liiton hallitus. 

Vuoden tiedelehden valitsee vuosittain päätöksissään itsenäinen raati, johon tänä vuonna kuuluvat monilajisen historian dosentti Otto Latva (Turun yliopisto) ja tiedetoimittaja Heljä Salonen (Iltalehti). Raadin sihteerinä toimii projektisihteeri Matias Karekallas Suomen tiedekustantajien liitosta. Palkintosumma on 25 000 €.

Suomen tiedekustantajien liiton palkinnot rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.

Perjantai 10.10.2025

9.00–9.30 Kahvia, kirjoja ja seurustelua

Tieteiden talon aula 1. kerros (ei suoratoisteta)

9.30–10.45 Sopimukset ja lisenssit

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Sopimisen käytännöt kotimaisen tiedejulkaisemisen kentällä vaihtelevat, lisenssien valinta askarruttaa ja tiedoissa olisi täydennettävää. Mitä julkaisu- ja kustannussopimusten tekemisestä pitäisi ainakin tietää? Miten kotimainen tiedejulkaisu voidaan lisensoida ja mitä kustantajan ja tekijän valinnoista seuraa? Käytännön kokemusten jälkeen lakiasiantuntijat kertovat hyvistä käytännöistä ja vaihtoehtoisista ratkaisuista.

Esitelmät:

Hyvää, pahaa ja vähän rumaakin: havaintoja kentältä
Pauliina Raento, pääsihteeri, Suomen tiedekustantajien liitto

“Eikö avoin ole ilmaista?” Tiedejulkaisemisen lisenssisoppa kirjoittajan ja toimittajan näkökulmista
Markus Ojala, yliopistonlehtori, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Sopimisen hyvät käytännöt
Johanna Haapiainen-Makkonen, juristi, Suomen kustannusyhdistys

Kotimaisten tiedejulkaisujen lisenssit
Kirsi Salmela, lakiasiainjohtaja, Kopiosto

Puheenjohtaja: Mikko Poutanen, tutkija, päätoimittaja emeritus, Tampereen yliopisto

11.00–11.45 Ratkaisuja rahattomille

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Mitä raha ratkaisee ja mistä sitä saa? Kuinka tiedejulkaisun asiat saadaan sujumaan vähistä varoista huolimatta? Mistä tieteen kotimaisen pienkustantajan tulot ja menot koostuvat? Mitä yliopisto- tai korkeakoulutyönantaja voisi tehdä tiedejulkaisutyötä tekevien tutkijoiden ja heidän julkaisujensa hyväksi? Kiperiin kysymyksiin vastauksia pohtii kolme tutkija-päätoimittajaa rajallisten budjettien lehdistä.

Keskustelijat:

Petteri Impola, päätoimittaja, J@argonia
Aira Huttunen, päätoimittaja, Informaatiotutkimus
Tuomas Laine-Frigren, päätoimittaja, Lähihistoria

Puheenjohtaja: Pauliina Raento, pääsihteeri, Suomen tiedekustantajien liitto

11.45–13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00–13.45 Totuuden monet muodot

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Miten halu (ja tarve) viestiä houkuttelevasti kohtaa totuudellisuuden? Tarinallisuus ja totuudellisuus eivät ole toistensa vastakohtia, mutta miten tarinallisuutta voimme parhaiten hyödyntää? Entäpä klikkiotsikot? Tai tulosten vaikuttavuuden korostaminen? Missä kulkee rajat, joiden ylittämisen jälkeen olemme poistuneet totuuden tontilta ja siirtyneet sinne minne tiedeviestinnän ei luotettavuuden tai uskottavuuden nimissä voi mennä? Pohditaan yhdessä tieteellisen viestinnän kiperiä kysymyksiä suhteessa tietoon ja totuuteen.

Keskustelua johtavat:

Henriikka Mustajoki, erityisasiantuntija, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Reetta Kettunen, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta

14.00–14.45 Tutkitun tiedon äärelle!

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Tutkittuun tietoon arkisessa työssään tavalla tai toisella kytkeytyneet ammattilaiset pohtivat  julkisesti kaiken kansan edessä ja kuulten, miten tutkittu tieto kulkeutuu tutkijankammioista ja tiukasti akateemisista ympäristöistä laajemman yleisön tietoisuuteen. Vai kulkeutuuko se? Onko sen tarpeenkaan kulkeutua?

Keskustelijat:

Kristiina Brunila, professori, Helsingin yliopisto
Paavo Teittinen, tutkiva journalisti, Helsingin Sanomat
Arja Tuusvuori, tiedetoimittaja ja toimituspäällikkö, Yliopisto-lehti

Puheenjohtaja: Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto

14.45–15.00 Tiedejulkaisemisen päivien päättäminen

Sali: Lisa Hagman -juhlasali 1. kerros

Sami Syrjämäki, tapahtuman johtaja, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta

Esiintyjät

Kristiina Brunila on kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. 

Matias Frosterus työskentelee Kansalliskirjastossa tietojärjestelmäpäällikkönä. Hän on mukana useissa linkitetyn datan yhteistyöryhmissä kansallisesti ja kansainvälisesti. 

Johanna Haapiainen-Makkonen työskentelee juristina Suomen kustannusyhdistyksessä.

Aira Huttunen on Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja. Hän työskentelee tutkijatohtorina Tekoäly nuorten arjen tietokäytännöissä -hankkeessa Oulun yliopistossa. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Jyrki Ilva on Kansalliskirjaston Julkaisemisen palvelut -yksikön esihenkilö ja vastaa Kansalliskirjaston URN-palvelusta. 

Petteri Impola on päätoimittaja perinnettä, kulttuureja ja historiaa tutkivassa avoimessa J@rgonia-lehdessä ja historian väitös- ja projektitutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on ollut kehittämässä lehtensä kirja-arviotoimitusta, julkaisualustaa, ulkoasua ja rahoituspohjaa.

Minna Kaarakainen on on Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden päätoimittaja ja toimittaa myös tiedelehtiä Journal of Health Organizations & Management ja European Journal of Dual Higher Education. Hän on sosiaali- ja terveyspolitiikan dosentti, joka työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Matias Karekallas työskentelee projektisihteerinä Suomen tiedekustantajien liitossa.

Reetta Kettunen on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri.

Iina Kohonen on Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tekoälysuositusta valmistelevan työryhmän koordinaattori. Hän on aiemmin toiminut TENKissä erityisasiantuntijana ja on myös tutkimusetiikan kysymyksiin perehtynyt tietokirjailija.

Riitta Koikkalainen työskentelee Kansalliskirjastossa tietoasiantuntijana.

Juha Koponen on tekijänoikeusjärjestö Kopioston tutkimuspäällikkö

Inkeri Koskinen on käytännöllisen filosofian akatemiatutkija Helsingin yliopistolla. Hän tutkii objektiivisuuden käsitettä ja johtaa lisäksi Emil Aaltosen Säätiön rahoittamaa kolmivuotista hanketta Näennäistiede suomalaisessa työelämässä.

Terhi Kouvo on Aikuiskasvatus-lehden pitkäaikainen toimituspäällikkö ja viestijä Kvs-säätiössä, maan vanhimmassa sivistyssäätiössä. 

Tuomas Laine-Frigren on perustamansa Lähihistoria-lehden päätoimittaja ja dosentti, joka työskentelee kollegiumtutkijana Turun yliopistossa Ihmistieteiden tutkijakollegiumissa. Hän tutkii muun muassa lapsuuden, siirtolaisuuden ja mielenterveyden historiaa.

Sasu Lintula työskentelee tekijänoikeusjärjestö Sanastossa järjestelmäasiantuntijana.

Erkki Mervaala toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa Yhteiskunnan muutos -yksikön Tiedon politiikka -ryhmässä. Hänen tutkimuksensa on käsitellyt muun muassa ilmastonmuutoksen ja talouskasvun välistä suhdetta suomalaisessa mediassa. Viime aikoina hän on keskittynyt tuomaan esiin kriittisiä näkökulmia generatiivisen tekoälyn tutkimuskäyttöön ja siihen liittyvään julkiseen keskusteluun. 

Henriikka Mustajoki työskentelee erityisasiantuntijana Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa.

Pekka Nygren on Suomen Metsätieteellisen Seuran toiminnanjohtaja ja seuran tiedelehtien toimitussihteeri. Hän vastaa seuran julkaisujärjestelmistä ja ‑sopimuksista sekä avoimen tieteen periaatteiden toteuttamisesta Seuran toiminnassa.

Markus Ojala on viestintään ja valtio-oppiin erikoistunut yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja Poliittinen talous -lehden päätoimittaja.

Mikko Poutanen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja apurahatutkija (Koneen säätiö) Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut Politiikka-lehden päätoimituksessa ja Politiikasta-verkkolehden vastaavana päätoimittajana. Hän on Suomen tiedekustantajien liiton hallituksen jäsen. 

Pauliina Raento on Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri ja yliopiston taakseen jättänyt professori. Hän on toimittanut useita tiedekirjoja, tiedelehtien erikoisnumeroita ja sarjoja Political Geography, International Gambling Studies ja Terra. Hän on viiden kansainvälisen tiedelehden toimitusneuvoston jäsen.

Heidi Ronkainen työskentelee Kansalliskirjastossa tietoasiantuntijana ja vastaa ISBN-, ISMN- ja ISSN-keskusten toiminnasta. 

Laura Ruotsalainen on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori ja johtaa Spatiotemporaalinen data-analyysi-tutkimusryhmää, joka kehittää koneoppimismenetelmiä kestävän kehityksen edistämiseksi. Hän on Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) ohjausryhmän jäsen sekä ELLIS Institute Finlandin johtoryhmän varapuheenjohtaja.

Kirsi Salmela on tekijänoikeusjärjestö Kopioston lakiasiainjohtaja.

Pertti Saloheimo on työskennellyt Lääkärilehden tieteellisenä päätoimittajana vuodesta 2016 lähtien. Aikaisemmin hän on toiminut Lääketieteellisen Aikakauskirjan Duodecimin toimitussihteerinä, European Journal of Neurologyn toimituskunnassa ja International Journal of Clinical Practicen toimitusneuvostosssa. Koulutukseltaan hän on lääketieteen tohtori (ja neurologian erikoislääkäri).

Katerina Sornova työskentelee Kansalliskirjastossa kehittämispäällikkönä. Tällä hetkellä hän koordinoi tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-projekteja. Katerina on ollut Kansalliskirjastossa 15 vuotta erilaisten asiantuntijatehtävien parissa kuvailuun ja metadataan liittyen.

Sami Syrjämäki on Tieteellisen seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö. Hän vastaa TSV:n julkaisupalveluista, joita ovat Journal.fi, Edition.fi, kirjakauppa Tiedekirja ja tieteellisen kirjallisuuden kansainvälinen vaihtokeskus. Hän on Tiedejulkaisemisen päivät -tapahtuman johtaja.

Tuukka Tammi on Yhteiskuntapolitiikka-lehden vastaava päätoimittaja, yhteiskuntatutkimuksen (TAU) ja yhteiskuntapolitiikan (HY) dosentti sekä johtava asiantuntija THL:n Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus CUBEssa. Hän on toimittanut useita kotimaisia tietoteoksia, muun muassa kokoelman Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia (yhdessä Mari Heikkilän kanssa, Vastapaino 2020).

Paavo Teittinen on tutkiva journalisti päivälehti Helsingin Sanomissa.

Arja Tuusvuori on tiedetoimittaja ja -tuottaja sekä Yliopisto-lehden toimituspäällikkö.

Anna-Mari Vesterinen on Helsinki University Pressin viestintä- ja toimituspäällikkö. Hän vastaa HUP:n viestintästrategiasta sekä viestinnän suunnittelusta ja kehittämisestä yhdessä kustantamon viestintäkoordinaattorin kanssa.

Johanna Vuorelma on yliopistotutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa ja valtio-opin dosentti Turun yliopistossa. Vuorelma oli perustamassa ja päätoimitti Politiikasta-verkkolehteä ja toimii nyt Nordic Review of International Studies -lehden päätoimittajana. Hän on toimitusneuvoston jäsen Tampere University Pressissä ja Tieteessä tapahtuu -lehdessä sekä kuuluu kansainvälisten suhteiden pohjoismaisen kattojärjestön Nordic International Studies Associationin hallitukseen.