Vuoden 2023 Tiedejulkaisemisen päivien teema on tiede- ja tietokirjallisuuden kielet ja yhteiskunta.
Tieteiden talolla Helsingissä järjestettävässä kaksipäiväisessä tapahtumassa pohditaan muun muassa, mikä merkitys on eri kielillä ja miten niitä tulisi vaalia tieteen ja tiedon julkaisemisessa? Miten tiedepoliittiset linjaukset vaikuttavat julkaisemiseen? Voiko tekoäly kääntää tiede- ja tietokirjallisuutta? Mitä muita mahdollisuuksia tai uhkia tekoälyyn liittyy? Mitä ovat tiedelehtien uudet toiminnan muodot? Luvassa on keskusteluja, esitelmiä, työpajoja ja monipuolisia näkökulmia tiedejulkaisemiseen.
Tiedejulkaisemisen päivät on tarkoitettu kustantajille, tutkijoille, toimittajille, yliopistokirjastojen henkilöstölle, tiede- ja valtionhallinnon viranhaltijoille sekä kaikille tiede- ja tietokirjallisuudesta kiinnostuneille.
Jos haluat viestiä päivistä sosiaalisessa mediassa, voit käyttää aihetunnistetta #TiedeJulki tai #TiedeJulki2023.
Tapahtumapaikka
Tiedejulkaisemisen päivät järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä, osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki. Ohjelma järjestetään pääasiallisesti salissa 104. Ainoastaan maanantai-iltapäivän sessio Tiedejulkaisemisen uusia tuulia järjestetään talon viidennessä kerroksessa salissa 505.
Tieteiden talon saapumisohjeet ja esteettömyystiedot löydät Tieteiden talon verkkosivuilta.
Salissa 104 järjestettyä ohjelmaa voi työpajoja lukuun ottamatta seurata myös etänä. Lähetämme ilmoittautuneille linkin sähköpostilla lähempänä tapahtumaa. Lisäksi löydät linkit myös alta. Suoratoistosta ei luoda tallennetta.
Seuraa ohjelmaa maanantaina klo 11–16.45.
Seuraa ohjelmaa tiistaina klo 13–16.30.
Ilmoittautuminen
Tapahtumaan voi ilmoittautua 2.10.2023 asti. Ilmoittautuminen tehdään verkkolomakkeella. Huomioithan, että työpajoihin on erillinen ilmoittautuminen ja niihin otetaan mukaan rajoitettu määrä osallistujia. Tapahtuma ja työpajat ovat maksuttomia.
Ilmoittaudu Tiedejulkaisemisen päiville tästä linkistä (ilmoittautuminen päättänyt).
Ilmoittaudu ma 9.10. työpajaan Vertaisarvioinnin hyvät käytännöt tällä linkillä (ilmoittautuminen päättänyt).
Ilmoittaudu ti 10.10 työpajaan Tiedejulkaisun kustannuslaskentaa tällä linkillä (ilmoittautuminen päättänyt).
Maanantai 9.10.
Seuraa maanantain ohjelmaa klo 11–16.45 tästä linkistä.
9:00–10:45 Työpaja: Vertaisarvioinnin hyvät käytännöt
Työpajassa pohditaan vertaisarvioinnin hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja arjen kiperiin pulmiin. Sisältö on suunnattu vertaisarvioinnista vastaaville tiedejulkaisujen toimittajille. Eduksi on, jos osallistujalla on kokemusta vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaisemisesta tai review-lausunnon kirjoittamisesta. Paikkoja on 15 osallistujalle. Ilmoittaudu työpajaan tästä (ilmoittautuminen päättänyt).
Työpajan vetäjä: Pauliina Raento, pääsihteeri, Suomen tiedekustantajien liitto
11:00–11:45 Varaslähtöpaneeli: Tiede kuuluu kaikille, mutta milloin?
Voidaanko tutkimustulokset julkaista ennen kuin tutkimusartikkeli on julkaistu? Mitä riskejä siihen sisältyy? Voiko siitä olla hyötyä? Miten erilaiset paineet vaikuttavat tiedeuutisointiin? Syntyykö niiden johdosta klikkiotsikoita?
Paneelin puheenjohtaja: Sami Syrjämäki, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta
Noona Bäckgren, toimittaja, Helsingin Sanomat
Ulla Järvi, pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto
Mika Maliranta, johtaja, Labore
Roope Uusitalo, professori, Valtion talouden tutkimuskeskus
Hanna Wass, varadekaani, Helsingin yliopisto
11:45–13:00 Lounas (omakustanteinen)
13:00–13:45 Päivien avaus
Sami Syrjämäki, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta
Avajaiskeskustelu: Suomen kielen tila ja elinvoimaisuus
Puheenjohtaja: Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto
Henriikka Mustajoki, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Janne Saarikivi, kielitieteilijä, Helsingin yliopisto
Jenni Suutari, Suomen ylioppilaskuntien liitto
14:00–14:45: Suomi tiedekirjojen kielenä: haasteet ja mahdollisuudet
Session puheenjohtaja: Leena Kaakinen, kustannusjohtaja, Gaudeamus
Vappu Helmisaari, julkaisupäällikkö emerita, Nuorisotutkimusseura sekä julkaisutyöryhmän puheenjohtaja, Tutkijaliitto
Kirsi Keravuori, kustannusjohtaja, SKS Tiedekustantamo
Kalle Siltala, toiminnanjohtaja, Tutkijaliitto sekä digitaalisen kustantamisen päällikkö ja käännöskirjallisuuden kustannustoimittaja, Siltala Publishing
15:00–15:45: Tiedejulkaisemisen tutkimus ja sen merkitys
Session puheenjohtaja: Matias Karekallas, projektisihteeri, Suomen tiedekustantajien liitto
Kaikki tieteenalat viestivät monikielisesti: julkaisukäytännöt Suomessa ja Puolassa
Janne Pölönen, pääsihteeri, Julkaisufoorumi
Tiedelehtien julkinen rahoitus Euroopassa
Mikael Laakso, tietojärjestelmätieteen apulaisprofessori, Svenska handelshögskolan
Preprintit osana tiedekustantamista – haasteita ja mahdollisuuksia
Susanna Nykyri, kustannuspäällikkö, Tampere University Press
16:00–16:45 A: Kansallinen tiedepolitiikka ja kansainvälinen julkaiseminen
Session puheenjohtaja: Mikael Laakso
Ruth Illman, päätoimittaja, Approaching Religion ja Nordisk judaistik/Scandinavian Jewish Studies sekä tutkimusjohtaja, Donner-instituutti, Åbo Akademi
Tuomas Laine-Frigrén, päätoimittaja, Lähihistoria sekä historiantutkija, Tampereen yliopisto
Kati Valtonen, toimittaja, Tribologia – Finnish Journal of Tribology sekä tutkimusympäristöasiantuntija, Tampereen yliopisto
16:00–16:45 B: Tiedejulkaisemisen uusia tuulia: Tiedelehtien sisarjulkaisuja, podcasteja, tiedettä julki kuorolaulun keinoin – mitä vielä, ja miksi?
Huom! Ohjelma järjestetään salissa 505
Puheenjohtaja: Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto
Mikko Poutanen, täysin palvellut päätoimittaja, Politiikasta.fi
Katariina Mäkinen ja Ari Korhonen, päätoimittajat, Tiede & edistys
Katri Ollila, päätoimittaja, Versus
17:00–19:00 Iltaohjelma Tieteiden talolla
Vuoden tiedelehti -palkinnon saajan julkistaminen
Suomen tiedekustantajien liitto
Tiistai 10.10.
Seuraa tiistain ohjelmaa klo 13–16.30 tästä linkistä.
10:00–11:45 Työpaja: Tiedejulkaisun kustannuslaskentaa
Käytännönläheinen työpaja, jossa osallistujat purkavat julkaisujensa tekemisen vaiheet kustannuslaskennan näkökulmasta. Enimmäisosallistujamäärä on kymmenen, työpaja toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään viisi. Työpajaan on tarpeellista ottaa oma tietokone mukaan. Ilmoittaudu työpajaan tästä (ilmoittautuminen päättänyt).
Työpajan vetäjä: Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto
11:45–13:00 Lounas (omakustanteinen)
13:00–13:45: Tiedejulkaisujen saavutettavuus
Puheenjohtaja: Sami Syrjämäki, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta
Johanna Haapiainen-Makkonen, juridinen asiantuntija, Suomen Kustannusyhdistys
Leena Kaakinen, kustannusjohtaja, Gaudeamus sekä Helsinki University Press
Jonas Lillqvist, saavutettavuusasiantuntija, Saavutettavuuskirjasto Celia
14:00–14:45: Tekoäly tiedejulkaisemisessa
Puheenjohtaja: Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto
Heli Kautonen, kirjastonjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden seura
Salla-Maaria Laaksonen, dosentti ja yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus
Otto Sahlgren, tutkija, Tampereen yliopisto
15:00–15:45: Hallitusohjelma, tiedejulkaiseminen ja tekijänoikeudet
Puheenjohtaja: Sami Syrjämäki, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta
Olli Kleemola, päätoimittaja, Ennen & Nyt: Historian tietosanomat ja kustannusjohtaja, Sigillum
Henriikka Mustajoki, OA-asiantuntija ja pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Olli Norros, professori, Helsingin yliopisto
16:00–16:30 Tiedejulkaisemisen päivien päättäminen
Puhujien esittelyt
Noona Bäckgren on Helsingin Sanomien yliopistokirjeenvaihtaja.
Johanna Haapiainen-Makkonen työskentelee juridisena asiantuntijana Suomen Kustannusyhdistyksessä. Työssään hän neuvoo ja kouluttaa Suomen Kustannusyhdistyksen jäseniä, eli kirja- ja oppimateriaalikustantajia, erilaisissa oikeudellisissa kysymyksissä ja osallistuu alan edunvalvontaan.
Vappu Helmisaari on valtiotieteiden tohtori. Hän on toiminut tiedekustantajana vuodesta 2000 lähtien, ensin Tutkijaliiton toiminnanjohtajana ja kirjojen kustannustoimittajana, sitten Nuorisotutkimusseuran julkaisusihteerinä ja viimeiset kymmenen vuotta julkaisupäällikkönä. Seuran julkaisutoiminta ulkoistetaan säästötoimena, joten Helmisaaren työt julkaisupäällikkönä päättyvät. Hänellä on luottamustoimi Tutkijaliiton julkaisutyöryhmän puheenjohtajana.
Ruth Illman on uskontotieteelliseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen erikoistuneen Donner-instituutin johtaja Turussa. Hän on uskontotieteen dosentti Åbo Akademissa ja Uppsalan yliopistossa, ja tutkii muun muassa nykyjuutalaisuutta ja uskontojenvälistä vuoropuhelua. Hän toimii Approaching Religion ja Nordisk judaistik/Scandinavian Jewish Studies -lehtien päätoimittajana.
Ulla Järvi on Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri. Hän myös kouluttaa ja kolumnoi. Järvi on työskennellyt aiemmalla urallaan toimittajana muun muassa Suomen Lääkärilehdessä. Väitöskirjassaan hän tutki terveysvalistusta ja potilaan roolia mediassa sekä lääketieteellisen tutkimuksen julkisuutta.
Leena Kaakinen on Gaudeamuksen ja Helsinki University Pressin kustannusjohtaja.
Matias Karekallas on filosofian maisteri ja Suomen tiedekustantajien liiton projektisihteeri.
Heli Kautonen on kirjastonjohtaja Suomalaisen kirjallisuuden seurassa (SKS). Kautonen on tekoälyn tutkija ja soveltaja, jonka tavoite on valjastaa tekniikat tieteen ja kulttuuriperinnön palvelukseen.
Kirsi Keravuori johtaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n Tiedekustantantamoa.
Reetta Kettunen on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri.
Olli Kleemola on poliittisen historian dosentti, jolla on laaja-alaista kokemusta tiedejulkaisemisesta. Kleemola on toiminut useita vuosia Turun historiallisen yhdistyksen julkaisutoimikunnassa seka Sigillum oy:n kustannuspäällikkönä. Vuodesta 2022 lähtien Kleemola on toiminut myös Ennen ja nyt: Historian tietosanomat -lehden päätoimittajana.
Riitta Koikkalainen on tietoasiantuntjia Kansalliskirjastossa ja kokenut tiedejulkaisemisen konkari, joka on ollut mukana tekemässä ja vaikuttamassa sekä kansallisilla että kansainvälisillä forumeilla vuodesta 1992 lähtien.
Mikael Laakso on tietojärjestelmätieteen apulaisprofessori Hankenilla. Hän on tutkinut tieteellisen julkaisutoiminnan muuttumista kohti avoimuutta tutkimalla bibliometriikkaa, verkkometriikkaa, liiketoimintamalleja ja tiedepolitiikkaa. Tutkimuksen lisäksi hän on aktiivinen kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, jotka edistävät avoimen tieteen eri ulottuvuuksia. Mikael on myös Suomen tiedekustantajien liiton hallituksen puheenjohtaja.
Salla-Maaria Laaksonen on dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Laaksonen on yhteiskuntatieteilijä, jotka tutkii teknologiavälitteistä viestintää ja organisoitumista, toisinaan myös "tekoälyn" avulla tai sen kanssa.
Tuomas Laine-Frigren on filosofian tohtori ja historiantutkija Tampereen yliopistossa, jossa hän tutkii lapsuuden ja siirtolaisuuden kokemushistoriaa. Hänen väitöskirjansa (2016) käsitteli valtiososialismin ajan Unkarin historiaa. Tutkimuksissaan ja julkaisuissaan Laine-Frigren on perehtynyt myös mielenterveyden historiaan, uhri-identiteettien poliittiseen rakentumiseen sekä antisemitismin historiaan. Laine-Frigren toimii Lähihistoria-lehden päätoimittajana.
Jonas Lillqvist toimii saavutettavuusasiantuntijana Celiassa. Häntä kiinnostavat erityisesti e-kirjojen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset. Lillqvist aloitti Celiassa vuoden 2023 alussa. Sitä ennen hän työskenteli tiedekirjojen parissa kustannustoimittajana ja digitaalisen julkaisemisen kehitysvastaavana.
Mika Maliranta on filosofian tohtori (taloustiede) ja Työn ja talouden tutkimuksen eli Laboren johtaja sekä Jyväskylän yliopiston osa-aikainen professori. Hänen tutkimuksensa ja opetusalansa keskittyvät talouden kasvun tekijöihin: tuottavuuskasvuun ja työmarkkinoiden toimintaan. Hän toimii myös muun muassa OECD toimialatutkimustyöryhmän hallituksen puheenjohtajana, lainsäädännön arviointineuvostossa varapuheenjohtajana ja tuottavuuslautakunnassa.
Henriikka Mustajoki (PhD) on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri, jolla on pitkä kokemus avoimen tieteen edistämisestä ja tutkimusetiikasta.
Katariina Mäkinen on Tiede & edistys -lehden toinen päätoimittaja ja yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistossa. Mäkinen on väitellyt naistutkimuksen alalta. Hänen tutkimuksensa liikkuu feministisen tutkimuksen, sosiologian ja kulttuurintutkimuksen risteyksissä tarkastellen muun muassa sukupuolen, luokan, kapitalismin ja subjektiviteetin kytköksiä.
Olli Norros on oikeustieteen tohtori ja vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Helsingin yliopistossa. Päätoimensa ohella hän toimii muun muassa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn Vakuutuslautakunnan ja Sijoituslautakunnan puheenjohtajana. Hänen julkaisutoimintansa painottuu suomenkielisiin, kaupallisen kustantajan julkaisemiin tutkimuksiin ja tieteellisiin yleisesityksiin velvoiteoikeuden alalta.
Susanna Nykyri on yhteiskuntatieteiden tohtori, Tampere University Pressin kustannuspäällikkö ja avoimen tieteen johtava asiantuntija Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut myös Informaatiotutkimus-lehdessä päätoimittajana ja sittemmin toimitusneuvoston jäsenenä, ja kuuluu Suomen tiedekustantajien liiton hallitukseen. Nykyrillä on lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä kehittämistehtäviä avoimen tieteen eri osa-alueilla, erityisesti tutkimusaineistojen ja julkaisemisen saralla.
Katri Ollila on Versuksen toinen päätoimittaja. Ollila on filosofian maisteri ja maantieteilijä, joka toimii projektitutkijana Oulun yliopistossa Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmässä.
Mikko Poutanen on Politiikasta.fi -päätoimittamisen lisäksi ollut Politiikka-lehden päätoimittaja kaudella 2019–2020. Hän on sekä Valtiotieteellisen yhdistyksen johtokunnassa että Suomen tiedekustantajien liiton hallituksessa. Päivätyökseen hän on apurahatutkija Tampereen yliopistossa Koneen säätiön yliopistodemokratiaa luotaavassa tutkimushankkeessa.
Janne Pölönen on Julkaisufoorumin pääsihteeri Tieteellisten seurain valtuuskunnassa. Viime vuosina hän on tutkinut erityisesti tieteellistä julkaisutoimintaa, tutkimuksen arviointia ja tieteellisiä seuroja. Pölönen on yksi Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen käynnistäjistä.
Pauliina Raento on Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri ja yliopiston arjesta luopunut professori, joka jatkaa tutkimustyötään Koneen säätiön rahoituksella. Hän on toimittanut useita tiedekirjoja, tiedelehtien erikoisnumeroita ja sarjoja Political Geography (Elsevier), International Gambling Studies (Taylor & Francis) ja Terra (Suomen Maantieteellinen Seura). Hän kuuluu viiden kansainvälisen tiedelehden toimitusneuvostoon.
Janne Saarikivi on kielitieteilijä, joka keväällä 2023 laati valtioneuvoston pyynnöstä selvityksen korkeakoulujen kielipolitiikoista ja -käytänteistä. Tiedejulkaisemisen päivillä käytävä keskustelu perustuu osin selvitystyön tuloksena syntyneeseen julkaisuun Monikielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja? Selvitys yliopistojen kielivalinnoista. Julkaisun toinen tekijä on Jani Koskinen.
Otto Sahlgren on filosofian väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Hän tutkii tekoälyn etiikkaa, erityisesti algoritmien oikeudenmukaisuutta, ja on julkaisuissaan pohtinut muun muassa tekoälyä ja ihmisen autonomiaa, algoritmista ryhmämuodostusta sekä vastuullisuutta ja syrjimättömyyttä datalähtöisessä koulutuksessa.
Kalle Siltala on työskennellyt filosofista ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta julkaisevan Tutkijaliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2019 lähtien. Lisäksi Siltala toimii Kustannusosakeyhtiö Siltalan digitaalisen kustantamisen päällikkönä sekä käännöskirjallisuuden kustannustoimittajana.
Jenni Suutari on Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen, ja hänen vastuualueenaan on koulutuspolitiikka.
Sami Syrjämäki on Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö. Hän on tiedejulkaisemisen ja sivistyksen aktivisti ja toiminut muun muassa niin & näin -lehden ja filosofia.fi -portaalin toimituksessa, Suomen tiedetoimittajien liiton hallituksessa sekä julkaissut tiede- & tutkimusteemaisia kolumneja eri medioissa.
Roope Uusitalo on julkisen talouden professori Helsingin yliopistossa ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Uusitalon tutkimusteemat liittyvät muun muassa koulutuspolitiikkaan, työttömyysturvaan ja työelämän muutoksiin. Hän on entinen talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja ja kirjoittaa säännöllisesti taloudesta ja talouspolitiikasta muun muassa Suomen Kuvalehteen.
Kati Valtonen on tutkimusympäristöasiantuntija Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa materiaalitieteen ja ympäristötekniikan yksikössä, jossa hän vastaa kulumistutkimusinfrastruktuurista ja karakterisointilaitteistoista sekä niihin liittyvästä yritysyhteistyöstä. Vuodesta 2012 hän on ollut mukana toimittamassa Tribologia – Finnish Journal of Tribology -lehteä, joka on Suomen tribologiayhdistyksen kansainvälinen tieteellinen julkaisu.
Hanna Wass on yleisen valtio-opin dosentti ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani. Hän on tutkinut laajasti yhdenvertaisen poliittisen osallisuuden ja edustuksellisuuden edellytyksiä. Wass johtaa parhaillaan Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta suomalaisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kohdistamista odotuksista. Työssään varadekaanina Wass vastaa tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja mediasuhteista sekä pyrkii edistämään tutkimuksen vaikuttavuutta.