Aika: 8. - 9.10.2019
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
TIISTAI 8.10.2019
9.30–10.00 Työpajakahvit
10.00–12.00 Työpajat
A) Mitä vastuullisuus merkitsee tiedejulkaisemisessa? (sali 505)
Mitä vastuullisuus merkitsee tiedejulkaisemisessa ja miten sitä toteutetaan? Millaisia tähän liittyviä ongelmia on tiedejulkaisemisen maailmassa kohdattu ja miten niitä on ratkottu? Käytännönläheistä keskustelua ja ongelmanratkaisua.
Työpajan vetäjinä toimivat koordinaattori Anni Sairio ja verkkotoimittaja Maija Lähteenmäki Vastuullinen tiede -hankkeesta.
B )Tieteen termipankki (sali 309)
Tieteen termipankki on kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteinen, avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Kuinka termipankki toimii? Miten kontribuoida? Termipankin toiminnan esittelyä ja vastauksia kysymyksiin.
Tiina Onikki-Rantajääskö, professori, Helsingin yliopisto
Johanna Enqvist, tutkimuskoordinaattori, Tieteen termipankki
C) Julkaisujen näkyvyyden edistäminen ja markkinointi (sali 104)
Julkaiseminen on sitä mielekkäämpää, mitä paremmin se tavoittaa yleisönsä. Kuinka pieni tiedekustantaja voi edistää tuotteidensa näkyvyyttä pienillä resursseilla? Mitä voi tehdä kotikonstein ja kuinka pienyrittäjän työkalut voivat auttaa yleisön tavoittelussa?
Työpajan vetää professori Pauliina Raento, kokenut tiedetoimittaja, joka työskentelee Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteerinä.
12.00–13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00–14.15 Avajaissessio (sali 104)
Vastuullisesti tieteestä
Tiedejulkaisemisen päivien avaus: Hanna Kuusela, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
Paneelikeskusteluun osallistuvat Hanna Kuuselan lisäksi Ulla Järvi (pääsihteeri, Suomen tiedetoimittajain liitto) ja Oula Silvennoinen (dosentti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto)
Moderaattorina tapahtuman johtaja Sami Syrjämäki
14.15–14.45 ”Pitsauskaffet” (2. kerroksen käytävä & toimijaesittelyt sali 208)
14.45–16.00 Rinnakkaissessio I
A) Vastuullisuus: Eettiset pulmat ja vastuulliset ratkaisut (sali 104)
Millaisia eettisiä pulmia ja kimurantteja tilanteita tiedelehtien päätoimittajat kohtaavat työssään ja miten he niitä ratkaisevat? Millaisia ajatusprosesseja on ratkaisujen taustalla? Kolme kokenutta tiedelehden päätoimittajaa kertoo kokemuksistaan:
”Voiko tällaisen kuvan julkaista?”
Anu Lahtinen, päätoimittaja, Historiallinen aikakauskirja
Kuka kelpaa kirjoittajaksi?
Pertti Saloheimo, tieteellinen päätoimittaja, Lääkärilehti
Faktat, vilunki ja vastuunkannon haasteet
Anne Mäntynen, professori, Helsingin yliopisto, päätoimittaja emerita, Virittäjä
Puheenjohtaja: Sanna Kivimäki, tutkimuspäällikkö, Tampereen yliopisto
B) Kieli: Monikielisyys tiedejulkaisemisessa (sali 309)
#Kaikillakielillä (Helsinki Initiative on Multilingualism in Scholarly Communication) korostaa monikielisyyden tärkeyttä tiedeviestinnässä. Vuorovaikutteisessa sessiossa keskustellaan, millä kielillä tutkijat julkaisevat ja miten mittarit ja meriitit kohtaavat kansalliskielisissä tieteen julkisuuksissa.
Alustajina ovat mm. suunnittelupäällikkö Janne Pölönen JUFO ja professori, puheenjohtaja Markku Löytönen, Suomen tietokirjailijat ry. Session vetäjinä kehityspäällikkö Henriikka Mustajoki, Avoin tiede -koordinaatio, TSV ja pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
C) Avoimuus: Avoimuuden asteita (sali 505)
Kotimaiset tiedelehdet ovat jo pitkään puntaroineet avoimen julkaisemisen teemoja. Moni on siirtynyt välittömän avoimen julkaisemisen kulttuuriin huolimatta siihen liittyvistä pulmista – rahoitus lienee niistä suurin. Usein sanaillaan myös eroista kotimaisen ja kansainvälisen tiedejulkaisemisen kentän välillä.
Avoimuuden asteista sekä omien julkaisujensa ratkaisuista ja niiden perusteista ovat kertomassa syntyjään ja kokonaan avoimen Kasvatuksen ja ajan päätoimittaja Maija Lanas, tiedeartikkelit avoimesti julkaisevan niin & näin -lehden päätoimittaja Tytti Rantanen ja viipeellä sisältönsä avaavan Historisk tidskrift för Finlandin toimittaja Jens Grandell. Avoimen julkaisemisen edistämisestä kansainvälisillä kentillä kertoo FinELibin palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi Kansalliskirjastosta.
16.15–18.00 Suomen tiedekustantajien liiton kannustuspalkinto (Sali 104)
Seurustelua viinin ja naposteltavan ääressä (2. kerros)
KESKIVIIKKO 9.10.2019
09.30–10.45 Rinnakkaissessio II
A) Vastuullisuus: Näkyvyys paremmaksi, elinkaari pidemmäksi (sali 505)
Tieto uudesta julkaisusta leviää paremmin, kun vastuu sen näkyvyyden edistämisestä jaetaan ja julkaisusta kerrotaan sen elinkaaren eri vaiheissa, monissa kanavissa ja monissa muodoissa. Esitelmät tarjoavat vertaistukea ja kokemuksia toimiviksi todetuista käytännöistä, joista selviää ilman teknistä erikoisosaamista.
Tutkimuksen digitaaliset jalanjäljet
Salla-Maaria Laaksonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Pitkäjänteistä tiedeviestintää liikunnasta printissä ja somessa
Jouko Kokkonen, toimituspäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura
Tutkijan vastuu julkaisun elinkaaresta
Salla Jokela, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Puheenjohtaja: Ulpukka Isopahkala-Bouret, päätoimittaja, Aikuiskasvatus
B) Kieli: Kotikieli tieteen arkikielenä (sali 309)
Tieteestä ja tutkimuksesta viestitään monelle eri yleisölle ja monikielisesti. Minkälaisia ovat tieteen arkikielen muodot ja kielet? Tieteen ja yleistajuisen rajamaastossa.
Pirjo Hiidenmaa, dekaani, Helsingin yliopisto
Monella kielellä tiedettä monikielisessä Suomessa?
Pasi Saukkonen, erikoistutkija, dosentti, Helsingin kaupunki
Osaavatko tutkijat kirjoittaa kotikielellään?
Kimmo Jylhämö, kustantaja, toimitusjohtaja, Vastapaino
Keskusteluihin johdattaa toimittaja Jakke Holvas, Yle
C) Avoimuus: Metatiedolla maailmalle! (sali 104)
Lehti on tehty ja julkaistu? Mainiota. Mutta vielä pitää jaksaa kertoa, että julkaisu on olemassa, johdattaa lukijat sen luo. Google, kirjastojen tietokannat saati muut hakukoneet eivät tiedä, ellei niille kerrota. Tämän takia myös julkaisijan on hyvä pitää huolta siitä, että julkaisuun liittyvä metatieto on kunnossa: asiasanat kehiin, tunnisteet käyttöön!
Aiheita avaavat toimitussihteeri ja varapäätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen Kasvatus-lehdestä, tietoasiantuntija Anna-Kaarina Linna Turun yliopiston kirjastosta ja tietojasiantuntija Minna Kantanen Kansalliskirjastosta.
10.45–11.15 ”Pitsauskaffet” (2. kerroksen käytävä & toimijaesittelyt sali 208)
11.15–12.30 Rinnakkaissessio III
A )Vastuullisuus: Vertaisarviointi yhteistyönä (sali 505)
Vertaisarvioinnin eli refereemenettelyn tarkoitus on varmistaa tieteellisen julkaisun laatu. Laatua vaaditaan myös arviointiprosessilta, jossa osapuolten ammattitaito ja vastuullisuus ovat avainasemassa. Miten laadunvarmistuksen osapuolet varmistavat parhaan mahdollisen lopputuloksen ja mitä he odottavat toisiltaan?
Vertaisarviointiprosessin vastuullinen johtaminen
Hannu Linkola, päätoimittaja, Terra
Vertaisarvioijan vastuu ja vastuuttomuus
Maria Lassila-Merisalo, strategisen viestinnän päällikkö, HAMK
Vertaisarvioidun arkea – herneitä nenässä vai timantin hiontaa?
Anna-Kaisa Kuusisto, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Puheenjohtaja: Leena Kaakinen, kustantaja, Gaudeamus & hallituksen puheenjohtaja, Suomen tiedekustantajien liitto
B) Kieli: Englanti, tieteen lingua franca (sali 309)
Englanti on tieteen kiistaton lingua franca, kansainvälinen yleiskieli. Miten tämä lingua franca toimii tieteen kontekstissa ja minkälainen työkalu se on? Minkälaisia normeja ja säätelyä tieteen englantiin liittyy?
Tieteen kielistä tutkijoiden silmin: englantiako vain?
Niina Hynninen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Kieliasiantuntijat osana vieraskielistä tiedejulkaisemista: Kuka vastaa kielen laadusta?
Hanna-Mari Pienimäki, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Puhuttu lingua franca -englanti: Kuka vastaa ymmärrettävyydestä?
Elina Ranta, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Keskusteluihin johdattaa Anni Sairio, koordinaattori, Vastuullinen tiede -hanke
C) Avoimuus: Vertaisarviointi avoimeksi? (sali 104)
Tieteellisen artikkelin tunnistaa ehkä selkeimmin siitä, että se on vertaisarvioitu. Avoimen julkaisemisen ja muiden avoimen tieteen käytäntöjen yleistyessä myös vertaisarvioinnin prosesseja on alettu katsella sillä silmällä – josko arviot julkaistaisiin? Mitäpä, jos arvioijat ja kirjoittajat tietäisivät toisensa? Fenniassa avoin vertaisarviointi on ollut käytäntönä jo pitkään, Ennen ja nyt on juuri avannut prosessin julkiseksi. Nyt lehdentekijät kertovat kavereillekin: Miten on mennyt? Miltä tulevaisuus näyttää?
Fennian kokemuksista kertoo copy editor Leeni Herrala. Ennen ja nyt esittäytyy päätoimittaja Lauri Keskisen ja toimituskunnan jäsenen Olli Kleemolan voimin.
12.30–13.30 Lounas (omakustanteinen)
13.30–15.00 Pikakatsauksia (sali 104)
Yliopistokirjastot avoimen kirjajulkaisemisen edelläkävijöinä
Anna-Sofia Ruth, Tampereen yliopiston kirjasto
Kirjoittajamaksut ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Timo Vilén, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto / FinELib!
Ajankohtaista saavutettavuudesta
Miia Kirsi, saavutettavuusasiantuntija, Celia
(Kokoelma)tutkimusta verkossa: FNG Research
Hanna-Leena Paloposki, Kansallisgalleria
TSV ja DOAJ yhteistyössä: suomalaiset tiedelehdet DOAJ-rekisteriin
Eeva Savolainen, suunnittelija, TSV
Tieteellisen viestinnän monikielisyysaloite
Janne Pölönen, suunnittelupäällikkö, TSV
Vastuullinen data- ja ainestopolitiikka tieteellisille julkaisuille
Sami Syrjämäki, julkaisupäällikkö, TSV
15.15–17.00 Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus 40 vuotta (sali 208)
Kahvitarjoilu